Kokkolan kuvataideyhdistys r.y


Kuvataideosastosta kuvataideyhdistykseksi


Kokkolan kuvataideyhdistys on toiminut Keski-Pohjanmaalla kuudenkymmenen vuoden ajan. Yhdistykseen on liittynyt kokkolalaisten ohella myös taiteenharjoittajia alueen muilta paikkakunnilta.


Ilman yhdistystä Kokkolalaiset taideharrastajat eivät kuitenkaan olleet ennen nykyisen Kuvataideyhdistyksen syntymistä. Kokkolassa toimi nimittäin Kokkolan taideystävät- yhdistys (Gamlakarleby konstvänner), joihin kuului kirjallisuus- ja musiikkiosastojen lisäksi myös taideosasto. Kuvataiteilijat Kokkolassa ja lähialueella pitivät toimintamahdollisuuksia rajoitettuina, joten alkoi keskustelu oman yhdistyksen tarpeesta. Kevättalvella 1951 sanomalehdissä kerrottiin uuden Kokkolan Kuvataideyhdistys-Gamlakarleby Bildkonstförening perustamisesta . Yhdistyksen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin toimittaja ja taidemaalari Eino Hemmilä Kokkolasta. Yhdistyksen ensimmäisiksi johtokunnan jäseniksi valittiin Karl Nylund, Rufus Hill ja Atta Vuorio ja varamiehiksi Heidi Willner ja Armas Järvelä.


Sanomalehden mukaan juuri perustetun yhdistyksen tavoitteena ja tehtävänä oli kannustaa ja kehittää alueen taideharrastajien kiinnostusta kuvataiteen harrastamiseen. Järjestäytymiskokouksessa hyväksyttiin yhdistyksen säännöt ja tehtävät.


§1. Yhdistyksen tehtävä on yhdistää Kokkolan ja lähialueiden taiteilijat ja taideharrastajat, sekä parantaa heidän kykyjään ja taitojaan järjestämällä piirustus-, maalaus- ja veistosopetusta. Luoda työskentelymahdollisuuksia, ja mahdollisuuksia osallistua näyttelyihin sekä järjestää näyttelyitä, julkisia esitelmiä jne.


§2. Yhdistyksen jäseneksi voivat tulla hyvämaineiset suomen kansalaiset, jotka harrastavat kuvataidetta tai toimivat kuvataiteilijana ja haluavat kehittää itseänsä, koskien niin kuvataideharrastusta kuin kuvataideymmärrystä. Jäsenhakemuksen hyväksyy yhdistyksen johtokunta . Jäsen on oikeutettu jäsenetuihin maksettuaan jäsenmaksun.


Kun toimittaja Eino Hemmilä oli muuttanut pois alueelta 1953, vuosikokouksessa valittiin Kokkolan Kuvayhdistyksen puheenjohtajaksi kuvanveistäjä Karl G Nylund. Vuosikokokuksessa valittiin lisäksi johtokuntaan Tauno Timosaari, Birgit Wiklund, Rufus Hilli, Atta Vuorio, Heidi Willner, Armas Järvelä ja Haami Saari.


Erityinen tunnustus myönnetääköön puheenjohtajalle Karl G Nylundille, joka paitsi seurasi valtiontasolla tapahtumia taidealalta, suuntasi kiinnostuksensa myös muille elinkeinoalueille. Eloisana väittelijänä hän oli keskeinen henkilö taidekeskusteluissa meidän kaupungissamme. Kiitos Nylundille uuden aktiivisen ajanjakso sytyttämisestä vähemmän aktiivisen toiminnan jälkeen.


Vuosien saatossa keskusteltiin mahdollisesta taideyhdistyksestä, jonka jäsenet koostuisivat myös mm. teatterin ja musiikin alueelta. Nämä ajatukset toteutettiin vuonna 1967, kun Kokkolan Taideyhdistys perustettiin Pentti Turpeisen toimesta. Tavoitteena oli tukea nuoria taiteilijoita, sekä luoda yhteinen foorumi eri taidelajien harrastajille. Kokkolan kuvataideyhdistys toimii itsenäisenä yhdistyksenä uuden yhdistyksen rinnalla.


Taideyhdistyksen aloitteesta yhdistys sai käyttöönsä toimitilan Merkuriuksen talosta Kokkolassa. 70-luvulla toiminta keskitettiin Luovariin, jonka kaupunki oli antanut yhdistyksen käyttöön. Tämä tila, joka käsitti kolme huonetta ja keittokomero, oli nykyisen teatteritalon - virallisesti Kokkolatalon kellari. Luovari osoittautui tarkoituksenmukaiseksi näyttely- ja kokoontumispaikaksi. Oman toimintatilan ansiosta tämä ajanjakso oli hyvin aktiivinen. Myöhemmin yhdistys luovutti tilan takaisin kaupungille. Tänään tila on kaupunginteatterin käytössä. Luovuttamisen yhteydessä Kokkolan Kuvataideyhdistys sai lupauksen uudesta kokoontumistilasta.


Vuosikokokuksessa 1973 yhdistyksen pitkäaikainen puheenjohtaja Karl G Nylund erosi terveyssyistä. Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin opettaja Sauli Koivukoski ja johtokuntaan valittiin Aune Sydänmetsä, Bo Aurén, Ritva Kokko, Hilkka Häggblom, Karl G Nylund, Esa Riippa, Ingmar Nyman och Alice Lilja. Uusi johtokunta valitsi Bo Aurénin varapuhenjohtajaksi, Ritva Kokon kassanhoitajaksi ja Alice Liljan sihteeriksi.


Vuosikokokuksessa 20.2.1979 Sauli Koivukoski erosi puhenjohtajuudesta ja uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Hilkka Häggblom. Johtokuntaan valittiin: Sauli Koivukoski, Bo Aurén, Tauno Timosaari, Brita Juurus, Aino Storträsk, Juha Sundström, Lars G. Hallbäck, Jorma Korpela ja Ritva Kokko. Bo Aurén valittiin varapuheenjohtajaksi ja Ritva Kokon kassanhoitajaksi. Yhdistyksen sihteeriksi valittiin Ritva Miettisen.


80-luvulla yhdistyksen jäsenillä oli voimakas tarve kehittää osaamistaan kiertämällä maailmaa hakien oppia. Yhdistys järjesti ensisijaisesti kesäisin maalausleirejä, joissa opettajina olivat tunnustusta saaneita taitavia taiteilijoita. Monet jatkoivat talvikaudella kursseja työväenopistolla.


Kuvataideyhdistys oli jo edellisellä vuosikymmenellä aloittanut yhteistyön kesäyliopiston kanssa kurssitoiminnalla. Vähitellen toiminta laajeni niin, että Pietarsaaren ja Uusikarlepyyn kuvataideyhdistykset tulivat mukaan kurssien järjestäjiksi. Kursseja järjestettiin vuorotellen näissä eri kaupungeissa. Vaasan läänin taidetoimikunta kannattivat kurssitoimintaa myöntämällä rahaa opettajien palkkauksiin. Vuosikymmenen loppupuolella pidettiin maalausleiri myös Lapissa.


Monet Kokkolan Kuvataidenyhdistyksen jäsenistä olivat kiinnostuneet näyttelyistä muualla. Matkoja eri näyttelyihin järjestettiin paitsi Suomeen, myös ulkomaille Lontooseen, Roomaan ja Parisiin. 30-vuotis juhlanäyttelyyn 1981 ehdotettiin 170 taideteosta, joista 51 hyväksyttiin.


1980-luku jakautui kahtia, kun puheenjohtajuus hoitui kahden henkilön voimin. Hilkka Häggblom toimi puheenjohtajana 1979-1984 ja Soile Saine 1985-1990. Ritva Miettinen oli 15 vuoden ajan sihteerin asemassa ja sai paljon aikaan aktiivisuudellaan. Pitkäaikaisia edustajia Kokkolan Kuvataideyhdistyksessä tämän kauden aikana oli mm. Bo Aurén, Esa Tiainen, Lars-Göran Hallbäck, Alice Lilja, Inga Närä, Tauno och Anja Timosaari, Sirkka Vierimaa.


Kokkolan kaupungin taloudellinen tuki kuvataideyhdistykselle puolitettiin laman takia 1990-luvun alussa. Tuki Vaasan läänin taidetoimikunnasta loppui kokonaan. Kuvataideyhdistys jakoi ns "Timosaari-stipendejä" nuorille, lupaaville kyvyille. Ensimmäinen "Timosaari-stipendi" myönnettiin Lena Sepälle vuonna 1994 ja seuraavana vuonna oli Jari Järvelän vuoro saada stipendin.


Puheenjohtajina tällä vuosikymmenellä olivat Aira Saloniemi (1991), Johan Candelin (1992), Soile Saine (1993-1994), Bia Häggblom (1995-1996), Ritva Kokko (1997-1998), Mikael Lassila (1999) ja Ulla Slotte (2000). Kuvataideyhdistyksen 40-vuotis juhlavuosi vietettiin 1991. Suuri määrä taideteoksia oli esillä näyttelyhallissa. 80 taideteosta 42:lta näytteilleasettajalta oli edustettuina.


Kuvataideyhdistys alkoi järjestämään teemanäyttelyitä vuosina 1997 ja 1998. Teemoina olivat mm. "Musiikki", "Sininen Kreeta", "Lumoava talvi" ja "Kukkiva kaupunki". "Kukkiva kaupunki" oli niin laaja, että teokset jaettiin neljään eri näyttelytilaan; kirjastoon, kaupungintaloon, Galleria Stenmaniin ja Keski-Pohjanmaan konservatorion aulaan. Jo 80-luvun lopulla aloitettiin järjestämään projektia "Kolmen kaupungin näyttelystä". Joka kolmas vuosi pidetään yhteinen näyttely kyseisissä kaupungeissa. Näytteilleasettajat tulevat kaikista kolmesta kaupungista. Taideteokset valitaan omissa paikallisissa toimitiloissa, kyseisen vuoden vuosinäyttelymateriaalin mukaan.


Jäsenmäärä oli vuonna 1971, 54 jäsentä. Jäsenmäärä nousi 115, vuonna 1973 ja vuonna 1981, 130. Tällä hetkellä yhdistyksessä on 165 jäsentä ja 10 kunniajäsentä.